Ruotsin
vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme
Vapaa Kielivalinta
ry 26.9.2009
Eurooppalaisten kielten päivää vietetään vuosittain
26. syyskuuta. Eurooppa on kieliltään tavattoman rikas manner. Pelkästään EU:ssa
on 23 virallista kieltä, joista omat pohjoismaiset kielemme ovat kirjavan
joukon pienempiä, mutta eivät suinkaan vähäisempiä.
Monipuolinen kielitaito on tänä päivänä
tärkeämpää kuin koskaan. Kansainvälinen yhteistyö ja kauppa asettavat
suuria vaatimuksia niin nuorten kuin vanhempienkin kansalaisten kielelliselle
osaamiselle. Jokaisen on itsestään selvästi osattava englantia, mutta lisäksi
monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai venäjää.
Suomalaisten kielitaitoa kuitenkin rasittaa
eräs koulutuspolitiikkamme vanhentunut perinne; pakollinen ruotsin opiskelu.
Vaikka suomalaisten kielitaito kaipaisi vahvistusta, opiskelemme pakollisen
ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Euroopan maiden
yläkoululaisista opiskelee kolmea kieltä vain 3 prosenttia, mutta Suomessa
peräti 21 prosenttia. Suomessa melkein 60 prosenttia lukion oppilaista
opiskelee kolmea kieltä, kun keskimäärin Euroopassa vastaavalla kouluasteella
kolmea kieltä opiskelevia on alle 9 prosenttia.
Monille nuorille on vaikeaa oppia useampia
kieliä samanaikaisesti, jolloin pakollisesta ruotsin opiskelusta aiheutuu
paradoksaalisesti köyhtymistä suomalaisten kielitaidoille. Kielellisesti
lahjakkaidenkin suomalaisnuorten suuri työmäärä valuu kansainvälisyyden
kannalta paljolti hukkaan, koska ruotsi on suomen tapaan ns. pieni kieli. Ei
ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta pientä kieltä, joita kukaan
muu Euroopassa ei puhu.
Pakollinen ruotsin opiskelu on jäänne ajalta,
jonka olemme kauan sitten ohittaneet. Globalisoituneen maailman ja nuorten
kansainvälisten urasuunnitelmien kannalta ehdoton sitoutumisemme yhden pienen
kielen opiskeluun on huomattava ja tarpeeton rasite, joka vahingoittaa
kilpailukykyämme.
Tämä puute kielilainsäädännössämme olisi aika
korjata. Luopumalla pakollisesta ruotsista parannamme samalla niin
opiskelijoiden kuin opettajienkin motivaatiota, ja annamme entistäkin
paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat
sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen.
Allekirjoittajat:
Ilmari Rostila, Vapaa kielivalinta ry:n
puheenjohtaja, professori
Riitta Mustonen, Vapaa kielivalinta ry:n
varapuheenjohtaja
Sampo Terho, hallituksen jäsen
Marjatta Vehkaoja, hallituksen jäsen
PALUU