Suomen ja Ruotsin yhteinen historia on pitkä ja monisäikeinen. Nykyään naapuruussuhteemme on läheinen ja lämmin, mutta historiassa on myös lukuisia kipupisteitä, jotka ovat sävyisän pinnan alla hiertäneet välejämme. Urheilumaailmasta tuttu kahtiajakautunut käsite "rakkaista vihollisista" on historiallisestikin osuva.

Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä, ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä.

Suomen, suomalaisuuden ja suomen kielen todellinen nousu koettiin vasta maamme itsenäistyttyä, mutta yhä vieläkin Ruotsin ja ruotsalaisuuden pitkä varjo näkyy sekä asenneilmapiirissä että lainsäädännössä. Itämaasta itsenäisyyteen on tiivis esitys Suomen historiasta ja erityisesti Ruotsin vaikutuksesta maamme kehitykseen. Teos käsittelee rohkeasti kielikysymystä ja sen monipuolista menneisyyttä. Se nostaa esiin monia unohdettuja ja tietoisestikin vaiettuja asioita. Kirjan julkitulo osuu keskelle vilkasta yhteiskunnallista kielikeskustelua. Siihen teos antaa pätevää taustatietoa ja historiallista näkökulmaa.

Päätoimittaja Heikki Tala