|
KIELIPOLITIIKAN ÄLYTTÖMYYKSIÄ Julkaisemme yleisön
lähettämiä esimerkkejä Suomen kalliin kaksikielisyyden aiheuttamista
älyttömyyksistä täällä. Myös kuvia voi lähettää, ne julkaistaan
Yleisöltä-osaston etusivulla. Mikäli kyseessä
on lehdessä tai Internet-palstoilta luettu tapaus, liitäthän linkin mukaan! Espoon poliisi hajoitti häiriköivän nuorten ryhmän vain suomeksi! Pääkaupunkiseudun uutiset kertoo 11.11.2010 miten Espoon poliisi
sai sapiskaa siitä, että oli meluisaksi yltyneissä juhlissa poistanut nuoria
vain käyttämällä suomen kieltä. Luulisi pelkillä käsimerkeilläkin pärjäävän
ja kaikkien ymmärtävän lähteä hipsimään kotiin. Mutta ei, taas käytetään
kikkakutosta, kielelliseen oikeuteen vedoten vaaditaan hätistystä ruotsiksi. ”Hus
hus”? Veikkaanpa että näistä espoolaisista kullannupuista kaikki osasivat
suomea, ainakin niin hyvin, että poliisin paikalletulo olisi ymmärretty.
Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Nimenmuutosta perustellaan käännöksen iällä! Porvoon moottoritiellä, Vanhalla Porvoontiellä ja Knutersintiellä
on vedetty teippi Itäsalmi-nimen päälle. Teippaamisen syynä on Helsingin
kaupunginhallituksen kaksi vuotta sitten tekemä päätös luopua
Itäsalmi-nimestä ja vakiinnuttaa Östersundom alueen viralliseksi nimeksi.
Asiasta kertoo 13.11.2010 enemmän omakaupunki.hs.fi *** Oikeusministeriö pitää laista kiinni – vaikka se olisi
kohtuutonkin Lohjan kaupunginhallitus on esittänyt että kielilakia
muutettaisiin siten että kaksikielisiä kylttejä ei tarvitse täysin
suomenkielisillä alueilla asentaa. Kuntaliitosten myötä Lohjakin sai alueita,
jotka ovat suomenkielisiä, mutta laki on laki… Oikeusministeriö on sitä
mieltä, että Sammatissa oleva Lönnrotintien kyltti pitää olla myös ruotsiksi.
Lönnrotsvägen. Taustana Lohjasta sen verran, että Lohjan ei lain mukaan
tarvitse olla kaksikielinen, vaan on sitä omasta tahdostaan saaden myös
lisäavustusta valtiolta. Tästä Lohjan esityksestä uutisoi Länsi-Uusimaa 9.9.2010 *** Helsingin yliopiston vaatimus – vain suomenkieliselle lisärasitus Helsingin
yliopiston rekrytointi paljastaa suomalaisia syrjivän
tilanteen Yliopistoista annetun asetuksen mukaan professorilta vaaditaan,
että hän hallitsee suomen kielen. Lisäksi hänellä tulee olla ruotsin kielen
vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Ulkomaalaiselle tai
Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen tai joka ei ole saanut
koulusivistystään suomen tai ruotsin kielellä, voidaan myöntää ilman erillistä
hakemusta erivapaus tästä kielitaitovaatimuksesta. Tehtävän menestyksellinen
hoitaminen edellyttää hyvää englannin kielen taitoa. *** Ulkomaalaiset toivat kieliongelmat terveydenhoitoon Miksi suomalaisilta vaaditaan
ruotsin kielen taito mutta ulkomaalaisilta ei? Ainoastaan EU-alueen
ulkopuolelta tulevilta sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä vaaditaan
näyttö kielitaidosta. Vastuu EU:n sisältä tulevien kielitaidon riittävyydestä
jää työnantajalle. Esimerkiksi muistisairaiden kanssa työskenneltäessä
kielitaidon merkitys korostuu, jotta täysi ymmärrys ja luottamus hoitajan ja
hoidettavan välille syntyy. Uutinen YLE.fi *** Viranomaistiedottaminen Joensuun lukkotehtaan palosta olisi pitänyt varoittaa myös
ruotsiksi, vaikka tuli roihusi suomenkielisessä kunnassa. Eduskunnan
apulaisoikeusasiamiehen mukaan hätätiedottamisen olisi lisäksi tavoitettava
ulkomaalaiset. Joensuussa asuu viitisenkymmentä ruotsinkielistä ja noin tuhat
venäjänkielistä. Uutinen luettavissa mm Turun Sanomissa 5.10.2009 *** Kolmen kielen sääntö Liikennemerkkien ja niiden lisäkylttien kielestä on erikseen
määrätty Liikenneministeriön tekemällä päätöksellä. Merkeissä voi olla
tekstiä pelkästään suomeksi, mutta ei esimerkiksi vain suomeksi ja jollain
muulla ulkomaan kielellä. Mikäli joku muu kieli siihen halutaan, pitää siinä
olla teksti myös ruotsin kielellä. Juttu Kansan Uutisten Verkkolehdessä 16.6.2010 *** Katukylteistä sikisi
kielikiista
Lohja esittää oikeusministeriölle, että kuntien kaksikielisyyttä
ohjaavaa kielilakia muutettaisiin joustavammaksi. Uutinen Länsi-Uusimaa –lehdessä 23.6.2010. Päätös asiasta
tehtiin Lohjan kaupunginhallituksessa maanantaina yksimielisesti. Asia on
kypsynyt, kun Lohja on kuntaliitoksen jälkeen joutunut valmistelemaan
Sammatin opasteiden ja kylttien muuttamista kaksikielisiksi. Kylttien
yksikielisyydestä on tehty kantelu oikeuskanslerille, ja
apulaisoikeuskansleri patisti tämän vuoden helmikuussa Lohjaa korjaamaan
kyltityksen kaksikieliseksi. Kylttejä ei Lohjalla ole toistaiseksi vaihdettu, sillä Sammatin
katujen ja teiden nimien ruotsintaminen on parhaillaan valmistelussa.
Valmista pitäisi olla syksyllä. Kylttien uusiminen tulisi maksamaan
Länsi-Uusimaan mukaan noin 85 000 euroa. Lohja on tällä hetkellä kaksikielinen omasta toiveestaan, sillä
kaupungin ruotsinkielisten asukkaiden määrä jää alle kielilain asettaman
kahdeksan prosentin rajan. *** Library närkästyttää Espoossa 16.2.2009. Vartti.fi:n lukija
ihmetteli kauppakeskus Entresseen huhtikuun alussa avattavan Keski-Espoon
kirjaston nimipolitiikkaa. Entressen seinän valokyltissä lukee suurin
kirjaimin library, kun suomen- ja ruotsinkieliset kirjasto ja bibliotek on
kirjoitettu puolta pienemmillä kirjaimilla. Jarmo Ryyti on kirjoittanut asiasta blogiinsa ja se on
luettavissa täällä. *** Venäjän vastaisella rajalla vaaditaan virkamiehiltä pakkoruotsia! ”Tämän kuukauden aikana
rajavartijan peruskurssilla lenkkeilläänkin ruotsiksi. Valtion virkamiehiltä
vaadittava kielikoe on vapun jälkeen. Siihen mennessä ammattikoulun ruotsia
nostetaan ylioppilastasolle.” ”Rajavartijat ja poliisit ovat
suorittaneen kielilain mukaiset kielikokeet vuodesta 2006 lähtien. Tulli on
on ollut hidasliikkeisin, mutta vaatimus toisen kotimaisen kielen taidosta
tulee toukokuun alussa voimaan tulevaan asetukseen. Tähän mennessä tulli on
edellyttänyt ruotsin osaamista vain ylemmissä viroissa.” |