ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

"Vapaa Kielivalinta ry, Kokoomuksen Nuorten Liitto, Perussuomalaiset Nuoret ja Suomalaisuuden Liitto julkaisevat kansalaisaloitteen ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta. Aloitteessa esitetään, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa maanantaina 4.3. lähtien. Lisätietoa aloitteesta löytyy osoitteessa http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi"

Aloita täältä!

Lataa lentolehtinen täältä (.pdf)


KIELIVAPAUS NYT! -verkoston sivulle

Mikä on Kielivapaus nyt! -verkosto ?

Kielivapaus nyt-verkosto on kielivapauden kannattajien löyhä verkosto, jonka tavoitteena on yhdistää kielivapauden puolesta taistelevia eri alojen ihmisiä ja yhdistyksiä, joilla on sama tavoite: vapaa kielivalinta koulujen ja oppilaitosten kieltenopiskelussa. Osa verkoston jäsenistä kannattaa käytännön syistä tapahtuvaa vapaata kielivalintaa kaksikielisessä Suomessa, osa ajaa ideologialähtöisesti virallisesti yksikielistä Suomea ja vapaata kielivalintaa, mutta erilaisista painotuksista huolimatta kaikkien yhteinen tavoite on: vapaus valita ne kielet, joita oppijat haluavat opiskella.

Jokainen verkoston jäsen voi lähettää kannanottojaan ajankohtaisiin teemoihin osoitteeseen kielivapaus(ät)kielipolitiikka.net

Kielipolitiikka yleisesti

Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä kun Suomi irtaantui Ruotsin vallan ikeestä. Ruotsin kieli on jäänyt elämään Suomessa niistä päivistä jolloin se oli ainoa virallinen kieli hallinnon, kaupankäynnin ja teollisuuden alalla. Jo vuonna 1906 vaadittiin ensimmäisen kerran suomen kieltä maan pääkieleksi. Vuosien saatossa kielipolitiikka on milloin hymynnyt hiilloksena kansan keskuudessa, milloin taas saanut tulta alleen poliittisen tuulahduksen sytyttämänä roihahtaen aika ajoin väkeviinkin liekkeihin. 2000-luvun vuosina on kielikeskustelu herännyt kansan keskellä elämään vahvemmin kuin milloinkaan aikaisemmin. Lehtien suvaitsevaisempi suhtautuminen on antanut tilaa kielipolitiikan arvostelulle ja internet on ollut edelläkävijä tiedon saannissa.

Wikipedian määritys pakkoruotsista

"Pakkoruotsi on ruotsin kielestä Suomen koulujen pakollisena oppiaineena käytetty nimitys. Virkamiesten pakkoruotsi tarkoittaa jokaiselle mannersuomalaiselle virkamiehelle asetettua vaatimusta ruotsinkielen todennetusta osaamisesta. Reaktiona käsitteeseen pakkoruotsi käytetään ruotsia äidinkielenään puhuvien pakollisesta suomen kielen opiskelusta joskus käsitettä pakkosuomi (ruots. tvångsfinska). Virallisissa yhteyksissä ei-äidinkielenä opiskellusta suomen ja ruotsin kielestä käytetään termiä toinen kotimainen kieli."

KIEPO-projekti 2005-2007

Kielikoulutuspoliittinen projekti toteutettiin valtakunnallisena Jyväskylän yliopiston toimesta. Tavoitteena oli selvittää Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteita ja tavoitteita monikielisyyden ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta. KIEPO-projektia rahoitti opetusministeriö, ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Kielipolitiikka.net tukee vaihtoehtoa D, jossa vapaa kielivalinta nousee erityiseen rooliin. KIEPO vaihtoehto D: "Kaikissa valinnoissa, sekä yhteisissä että valinnaisissa kielissä, opiskeltava kieli olisi opiskelijan päätettävissä. Yhteisinä kielinä olisi K1 ja K2, joiden opinnot alkaisivat alakoulussa. Yläkoulussa ja toisella asteella olisi mahdollisuus opiskella valinnaisia kieliä. Jokaisella olisi kuitenkin subjektiivinen oikeus aloittaa ruotsin opinnot missä opintopolun vaiheessa hyvänsä."




Eino Leino
Kaksi säkeistöä runosta Sininen risti
Helkavirsiä (n. 1897-1906)