|
1990: Taloustutkimus Oy suomalaisista 67 % halusi pakkoruotsin vapaaehtoiseksi
peruskoulussa 1991: Taloustutkimus Oy suomalaisista 71 % halusi pakkoruotsin kokonaan pois
tai vapaaehtoiseksi peruskoulussa 1992: Opetushallitus (M-L Nikki) tutkimus peruskoululaisten, lukiolaisten, lasten
vanhempien ja kouluviranomaisten keskuudessa osoitti, että keskimäärin 83 %
halusi pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi 1995: Opetushallitus (Alina Salonen) ruotsin kieli on peruskoululaisten mielestä toiseksi
turhin ja kaikkein ikävin oppiaine 1996: Taloustutkimus Oy Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin
olla pakollista Suomen peruskouluissa 52 % samaa mieltä, 47 % eri mieltä 1997: Taloustutkimus Oy pakkoruotsin haluaa pois 72 % suomalaisista 1999: Taloustutkimus Oy 71 %:n mielestä ruotsin kielen tulisi olla
vapaaehtoinen aine 2000: Valitut Palat Oy (Syyskuu 2000) 64 % on sitä mieltä, että pakollinen ruotsi tulisi
muuttaa vapaaehtoiseksi 2000: Eurooppalainen ”Nuori kansalainen tutkimus” (Brunell &
Suutarinen) Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi
valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Suomenkielisten koulujen
nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun
vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuorista 37 % suhtautuu
asiaan myönteisesti 2001: Valitut Palat Oy (Maaliskuu 2001) yli 97 % piti englantia tärkeimpänä vieraana kielenä,
seuraavina olivat saksa (54 %) ja vasta kolmantena pakollinen ruotsi (50 %) 2001: Taloustutkimus Oy 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta 2001: Suomen vanhempainliitto suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista
peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään
oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi
resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo
kannanotossaan 2001: Opetushallitus (KIMMOKE-hanke, loppuraportti) Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin
opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen
asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet. Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin
kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat
samansuuntaisia. muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun
näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut
vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että
peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset
ruotsinkielentaidot 2003: STT Pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua
peruskoulussa kannattaa 56 % ja vastustaa 42 % suomalaisista.
Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavan pakollisen ruotsin osalta luvut
kääntyvät toisin päin. Pakollista ruotsin kirjoittamista vastustaa 58 % ja
kannattaa 39 % vastanneista 2003: Taloustutkimus Oy 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta 2004: Dosentti Osmo Virrankoski Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu
Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 %
ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun
yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja
ruotsin kielen opiskeluun. Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua
vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat
kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti
suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli
sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen 2004: Opetusministeriö Kysely rehtoreille ylioppilastutkinnon
rakennekokeilusta, 91 % halusi uusimuotoisen yo-tutkinnon, missä ei ole pakko
kirjoittaa ruotsin kielen koetta 2004: Professori Jan Sundberg Rkp epäsuosituin puolue suomalaisten mielestä. Peräti
47 % suomenkielisistä suhtautui kielteisesti tai erittäin kielteisesti
Rkp:hen 2008: Taloustutkimus Oy Ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla
pakollista Suomen peruskouluissa: 50 % samaa mieltä, 48 % eri mieltä 2010: Taloustutkimus Oy Suomalaisista 66 % luopuisi pakollisesta ruotsin kielen
opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän
kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta
maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen
kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä. 2010: Elinkeinoelämän Keskusliitto Englannin taidon merkitys henkilöstön
palkkauskriteerinä yrityksissä on kasvanut entisestään, mutta ruotsin
merkitys on vähentynyt. Vuonna 2009 88 prosenttia yrityksistä edellytti
englannin taitoja, kun vuonna 2005 osuus oli 80 prosenttia. EK pitää
välttämättömänä vaihtoehtojen lisäämistä kielten opiskeluun laajentamalla
valinnanmahdollisuuksia ja luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisesta
opiskelusta. Taloustutkimus kysyi tammikuussa 2011 kansalaisilta
kaksi kysymystä Suomen kielipolitiikasta: 1) "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille
suomenkielisille koululaisille?" Tulokset: Kyllä 69% Ei
24% EOS 7% 2) "Kaksikielisyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Suomea
lukuunottamatta kaikki muut Itämeren maat ovat yksikielisiä. Pitäisikö Suomen
valtio muuttaa virallisesti yksikieliseksi niin, että ruotsinkielisten
palvelut kuitenkin turvattaisiin?" Tulokset: Kyllä 48% Ei
41% EOS 12% Vastaukset on analysoitu ja jaettu väestön ja
kohderyhmien mukaan. Tulokset on nähtävissä täällä.
PowerPoint-esityksenä voit katsella sitä täällä. |