Opetushallituksen sivuilla käydyn keskustelun yhteenveto

OPH on käynnistänyt muutamia keskusteluja koskien perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa.

Kommentointiaika oli 4.1.2010-25.1.2010 ja keskustelu on nähtävissä täällä.

Kommentteja oli tullut kiitettävästi ja näyttää siltä, että ihmiset ovat eniten huolissaan kielivapauden puuttumisesta. Tähän halutaan muutosta. Samaa on osoittanut jo vuosia ne lukuisat mielipidetutkimuksen tulokset, jotka voi lukea täällä.

Muita OPH:n keskusteluja täällä.

Tuntijakotyöryhmän yhteenvedot kielipolitiikan osalta

Tuntijakotyöryhmän yhteenveto ”mihin peruskoulua tarvitaan” (pdf)

Tuntijakotyöryhmän yhteenveto ”millaisten arvojen varaan perusopetuksen tulisi rakentua ja mitä arvoja koulun kasvatus- ja opetustyön tulisi edistää?” (pdf)

PALUU

Tuntijakotyöryhmän yhteenvedot kielipolitiikan osalta

· oppilas oppii käyttämään aivojaan ja kehittää omaa käsitystään hyvästä ja pahasta

· oppilas oppii arvostamaan omia ja muiden saavutuksia ja kehittyy sivistyspersoonaksi, jonka ajattelu ei ole ulkoa syötettävien asioiden toistelua, vaan rohkeaa omaa sisällön tuottamista ja jonka persoonan kaikki ulottuvuudet ovat käytössä

· oppilaan tulee oppia erottamaan median antama käsitys totuudesta

· Oppilaat, joiden lahjakkuus ei painotu kielten oppimiseen, hyötyisivät enemmän jos voisivat jättää ruotsin kielen pois. Kieliä opetetaan liikaa, eikä niitä siksi opita yhtä syvällisesti kuin jos opiskeltavia kieliä olisi vähemmän.

· Pakkoruotsi on politiikkaa eikä pedagogiikkaa. Politiikka pitää poistaa kielten opetuksesta ja toteuttaa vihdoinkin valinnan vapaus kielten opetuksessa

· Ruotsi tulisi siirtää valinnaisaineiden joukkoon. Näin vapautuisi tunteja muille kielille.

· Ruotsin kielen opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Ulkomaalaistaustaiset oppilaat tulisi vapauttaa ruotsin opiskelusta.

· Ruotsin kielen tulisi olla valinnaisaine ja tunteja voitaisiin siirtää esimerkiksi Taide- ja taitoaineisiin.

· Ruotsin kielen opetus tulisi alueellistaa. Pohjois- ja Itä-Suomessa puhutaan enemmän venäjää ja saamen kieltä, joiden opetukseen tulisi ruotsin sijaan keskittyä. Ruotsin asema on liian vahva; maailmassa ei ole toista maata, jossa 5,44 % *) vähemmistöllä olisi yhtä vahva kielellinen asema kuin suomenruotsalaisilla Suomessa.

· Ruotsin osaamisen taso on heikko, sillä sitä tarjotaan niin vähän.

· Ruotsin asema lukujärjestyksessä kaipaa päivitystä. Oppitunteja on liian vähän hukkaan heitettäväksi.

· Nykyistä mallia parempi olisi joustavampi ratkaisu toisena kielenä eli itärajalla venäjää, pohjoisessa saamea, länsirannikolla ym. ruotsia ja maahanmuuttajille heidän omaa kieltään. Eli pakollisen englannin lisäksi oppilas voisi valita vähintään 2 kielestä kunnan tarjonnan mukaan. Nyt on lähinnä karsittu kieliä asuinpaikkakunnallamme eikä nähdä niitä voimavarana.

· Jos poistetaan ruotsi oppiaineena, niin kielten opettajia joutuu työttömäksi. Eikä se ole koulun etu. Uudistamalla opetusmetodeja saadaan "pakkokin" mielenkiintoiseksi.

· Esimerkiksi "pakkoruotsi" ei ole tätä päivää. Jos oppilaille annetaan vaihtoehtoja niin suurin osa oppilaista varmasti valitsee Ruotsin kielen. Itärajalla asuvilla tulee kuitenkin olla vaihtoehtona opiskella Ruotsin kielen sijasta Venäjän kielen. Tämä syystä, että Venäjän kieli on tuolla alueella yleisempää kuin ruotsin kieli.

· Oppilailla tulisi olla kaksi pakollista vierasta kieltä, jotka ovat vapaasti valittavissa. Ruotsin kielen tulisi olla valinnainen.

· Kielitaito on hyödyllinen asia, mutta hyvin usealle yhdenkin vieraan kielen opiskelussa on tarpeeksi työtä lukihäiriön tai ns. huonon kielipään takia. Suomen kielen lisäksi suomalaisen on hallittava englanti. Ruotsin kielen pitäisi siis muuttua vapaaehtoiseksi tai ainakin sen määrää pitäisi vähentää.

· Valinnaiskielten kurssimäärä tulisi olla enemmän kuin neljä kurssia. Ruotsin osaamisen taso on heikko, sillä sitä tarjotaan niin vähän.

· Kieltenopetuksen tulisi lähteä eurooppalaisista ja kansainvälisistä arvoista. Vapaata liikkuvuutta, eurooppalaisuuden ja kansainvälisyyden huomioivaa identiteettiä tulee kannustaa monipuolisella kieltenopetuksella ja kielten valinnanvapaudella.

· Ruotsin kielen tilalta tulisi valinnaisaineissa opettaa esim. espanjaa, kiinaa tai italiaa.

· Suomea tulisi opettaa niin, että kaikki Suomessa asuvat selviäisivät ilman tulkkia. Englanninopetuksesta voidaan tinkiä, sillä kielen taso on Suomessa niin hyvää.

· Englannin kielen opiskelu tulisi aloittaa myöhemmin. Ruotsinkielen opetusmetodeja pitäisi uudistaa. Opetukseen pitäisi ottaa mukaan enemmän lauluja, dialogeja ja ajankohtaisia tekstejä.

· Valinnaiskielten kurssimäärä tulisi olla enemmän kuin neljä kurssia. Ruotsin osaamisen taso on heikko, sillä sitä tarjotaan niin vähän.

· Vapaus valita opiskeltavat kielet omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Myös ruotsi valinnaiseksi kieleksi, että taso saataisiin korkeaksi. Huonot oppilaat häiritsevät tunteja liikaa, jolloin ei voida edetä. Kieliä ei voi opiskella ilman motivaatiota ja motivaatiota ei synny pakottamalla.

*) Manner-Suomen ruotsinkielisen väestön osuus on n 4,8%. Miksi Ahvenanmaan väestöä ei pitäisi ottaa lukuun, johtuu siitä, että Ahvenanmaalla on itsehallinto eikä kielilaki koske sitä. (Toim. huom.)