KIELITIVOLI

 

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Seurantaraportti 2009–2010

 

Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen

 

Kieliohjelmakomitea esitti, että kaikkien tulisi osata suomea/ruotsia ja englantia

eritasoisesti, saksan ja venäjän kieltä tulisi osata kumpaakin eritasoisesti 30 %

väestöstä ja ranskaa 15–20 %. Komitea ehdotti A-kielen lukijoiden tavoitemääriksi

suomenkielisessä peruskoulussa seuraavat luvut: englanti 70 %, ruotsi 15 %,

ranska 23 %, saksa 57 % ja venäjä 57 %. Komitea teki myös ehdotuksen kuntien

velvoitteista tarjota eri laajuista kielivalikoimaa asukaslukuun suhteutettuna. Se

ehdotti myös läänikohtaista ja kuntakohtaista kielisuunnittelua. (s 13)

  ---

Kielten opiskelun kapeutumiseen on useita syitä. Yksi ilmeinen syy on säädösten

muuttuminen erityisesti lukion osalta. 1980-luvun puoliväliin asti kaikki lukiolais et

opiskelivat lukiossa myös kolmatta kieltä, joka oli useimmiten saksa. Vuonna 1985

tapahtui kuitenkin lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelman perusteissa muutos6,

joka tuli voimaan asteittain, ja jonka mukaan pitkän matematiikan valinneet

saattoivat jättää pois kolmannen kielen. Vuonna 1993 toinen vieras kieli siirtyi

kokonaan valinnaiseksi. Näiden päätösten jälkeen kielten opiskelu on tuntuvasti

vähentynyt. Vaikka asiasta ei ole tutkittua tietoa, A2-kielen alussa saamaa suosiota

toisaalta tuki valinnaisuuteen perustuvan laajemman kieltenopiskelumahdollisuuden

kannustava vaikutus.7 (s 14)

 

  6

VN:n päätös lukion tuntijaosta 8.2.1985)

  7

Vanhempien, oppilaiden, työelämän, poliittisten puoluiden, järjestöjen jne näkemyksistä on

erilaisia selvityksiä, joissa on tietoa eri kielten koetusta merkityksestä. Myös EU on viime

aikoina ollut aktiivinen kielitaidon monipuolistamisen edistämisessä.Tässä yhteydessä ei ole

mahdollista niiden tarkempi eerittely. Yhteistä niille on englannin kielen tärkeyden korostuminen

ja jossakin määrin myös huolestuminen sen ylivallasta. Englanti on kielitieteessä

nähty viime aikoina toisaalta kiinnostava lingua franca-kielenä ja toisaalta joissakin kriittisen

lingvistiikan piireissä sitä on pidetty hegemoniaan pyrkivänä kielenä, jopa ”tappajakielenä”,

joka nopeuttaa pienten kielten häviämistä. Olisi toivottavaa, että kielten osalta voimistettai-

siin tutkimusta kielipolitiikan, kielikoulutuspoliitikan ja opetussuunnitelmien muutoksista,

jotta niiden käsittelylle ja kehittämiselle saataisiin vankempi tiedollinen pohja. Tiettävästi

maassamme ei ole kielipolitiikkaan erikoistuneita dosentuureja professuureista puhumattakaan.

 

  ---

 

 

Vertailemalla ajankohtia 1997/2001 ja 2004/2008 voi saada kuvaa A1- ja A2-kielen

opiskelun aloittaneista ja opiskelun keskeyttämisestä. Kuvio osoittaa, että saksan

osalta sitä A1-ja A2- kielenä viidennellä luokalla opiskelleiden määrä on vähentynyt

puoleen vuodesta 1997 vuoteen 2004 (23,4 % - 11,4 %). Käy myös ilmi, että

alakoulussa saksaa opiskelleista on huomattava määrä keskeyttänyt opiskelunsa

yläasteella (44 % -34 %). Ranskaa ja venäjää opiskeltiin tuntuvasti vähemmän

A1-A2-kielenä. Keskeyttäminen on saksaan verrattuna puolestaan ollut selvästi

vähäisempää. Olisi kiinnostavaa ja hyödyllistä selvittää keskeyttämisen syitä ja

sitä, mistä kielten erot keskeyttämisissä (opiskeluun sitoutumisessa) johtuvat. (s 18)

---

B2-kielen opiskelun aloittaminen ja sen jatkaminen

B2-kielten valikoiman monipuolistamista aiottiin tukea joko pyrkimällä siihen,

että jo olemassa olevat ryhmät jatkavat ja kyetään perustamaan myös samojen

kielten alkavia ryhmiä, pyrkimällä palauttamaan kieliohjelmaan kunnassa jo

aikaisemmin opiskeltu kieli tai laajentamalla kielten valikoimaa. Keinoina nähtiin

opiskelijamäärien kasvattaminen niin, että kunnan asettama ryhmäkoon alaraja

ylittyy, ryhmän minimikoon alentaminen, ja kuntien välinen yhteistyö esimerkiksi

järjestämällä koulukuljetukset palvelemaan paremmin kieltenopetusta

tai turvautumalla etäopetukseen. Toimintasuunnitelmissaan kunnat ja koulut

ilmoittivat pyrkivänsä tarjoamaan B2-oppimäärän mukaisia kieliä seuraavasti:

 

Kyseisiä kieliä tarjoavien kuntien ja yksityiskoulujen lukumäärä:

 

espanja   ranska   saksa   venäjä

6                15           18          15

 

Jämsä aikoi tarjota italiaa tai vaihtoehtoisesti jotakin muuta kieltä kysynnän

mukaan. Kulosaaren yhteiskoulun tavoitteena oli tarjota sekä japania että kiinaa;

väliraportissa oli päädytty vain japaniin. Kerimäellä ei saatu toivottua venäjän

ryhmää kokoon, kun taas ainakin Salossa, Savonlinnassa, Lahdessa ja Saarijärvellä

syntyivät uudet B2-venäjän ryhmät. Kaikkien kuntien suunnitelmista ei kuitenkaan

käy ilmi, minkä kielen/kielten valintaa aiotaan lisätä. (s 40)

  ---

Hankkeen valtakunnallisten ja paikallisten toimintojen vaikutus kielivalintoihin ja opetusryhmien toteutumiseen. Esimerkkinä Lieksan kunnan / yksityiskoulun koordinaattoreiden ja hallinnon vastaukset vierekkäin:

 

Hanke on vaikuttanut positiivisesti. Yläkoululle

muodostui ranskan saksan sekä venäjän ryhmä

kahdeksannelle luokalle. Kiinnostus kieliin on

hankkeen myötä lisääntynyt.

 

Kunnassamme venäjän A2 -kielen

ryhmän aloittamiseen vaikutti se, että

kielihankkeen rahoituksella pystyttiin

ostamaan toimivat laitteistot etäopetuksen

järjestämiseen. Tällä tavalla saimme

riittävän oppilasmäärän, että kielen

opetus voitiin järjestää. Markkinoinnin

tulokset eivät vielä näkyneet viime kevään

valintamäärissä.

 

 

(s 59)

 

   ---

Esimerkki, miten kakkosluokkalaisen kiinnostus herää eri kieliin:

Kokeilussa mukana olevat koulut Tampereella: Etelä-Hervanta, Kanjoni, Linnainmaa ja Nekala. Etelä-Hervannassa, Kanjonissa ja Linnainmaalla opetetaan saksaa, Nekalassa ranskaa ja saksaa.

”Kakkosluokkalaiset ovat uteliaita ja avoimia oppijoita, ja he ottavat oppimansa heti

käyttöön. Oppilaat laulelevat oppimiaan lauluja, ja käytävillä kuulee erikielisiä tervehdyksiä.

 

Laskemislorut ovat osa välituntileikkejä. Oppilaat ovat saaneet kokemusta kielten

opiskelusta, esim. miltä tuntuu puhua vierasta kieltä ja oppia uusia äänteitä ja sanoja.

 

Kakkosluokkalaiset ovat hyvässä iässä oppimaan uusia äänteitä, ja he kokeilevat ennakkoluulottomasti uutta. Esimerkiksi saksan kielen eri ässiä on opittu leikein: soinnillinen s on ampiainen ja suhuässä on käärme. Hauskaa on ollut, kun koko luokka lentelee amppareina tai luikertelee käärmeinä!

 

Kielisuihkutuntien aiheet on valittu lapsille läheisistä aiheista: eläimiä, harrastuksia,

mielivärejä, mieliruokia jne. Omakohtaisuus on tärkeää.” (s 69)

 

   ---

Kielitivolin loppupäätelmä:

 

Vieraiden kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa on yksipuolistunut runsaan kymmenen vuoden aikana. Suurin osa perusopetuksen oppilaista opiskelee kieliä vain minimimäärän eli kahta kieltä, joista toinen on toinen kotimainen ja toinen lähes aina englanti.

Tähän on useita syitä: osa oppilaista ei halua opiskella useampia kieliä, ja toiset taas haluaisivat, mutta toivottua kieltä ei tarjota tai halukkaita on liian vähän. Oppilaiden mahdollisuutta opiskella muita

vieraita kieliä on pyritty edistämään Opetushallituksen käynnistämällä Kielitivoli-hankkeella, johon osallistui ensimmäisessä vaiheessa 53 perusopetuksen järjestäjää. Hankkeen seurannassa havaittiin, että

kielivalintojen monipuolistaminen onnistuu hyvin, jos kaikki toimijat sitoutuvat edistämään samaa tavoitetta. Tarvitaan kunnan sitoutumista ja riittävän pieni aloitusryhmän koko. Tarvitaan hyvin suunniteltu

kunnan kieliohjelma ja kielipolut, joista tiedotetaan vanhemmille mieluiten jo ennen kuin oppilaat aloittavat koulutiensä. Tarvitaan rehtoreita, luokanopettajia ja oppilaan ohjaajia, jotka jakavat asiallista

tietoa kielten opiskelun mahdollisuuksista pelottelematta opiskelun vaikeudella tai ryhmien muodostumisen epätodennäköisyydellä. Ja itse oppilaat tarvitsevat tutustumista uusiin kieliin ennen valinnan tekemistä ja lisäksi tietoa siitä, millaista kielten opiskelu on. Näillä eväillä monet koulut ovat onnistuneet lisäämään kielivalintoja.

 

kielipolitiikka.net:

 

Vähemmillä eväillä saataisiin kiinnostus kieliin, mikäli ne olisivat vapaaehtoisesti valittavissa.

 

  ---

 

Koko raportti on luettavissa täällä (pdf)

 

  ---

Määrittelyt kielen taitamiselle:

·          Ymmärtää vain muutamia sanoja ja fraaseja. (osaa vain vähän kieltä)

 

·          Ymmärtää ja osaa käyttää tavallisimpia arkipäivän ilmaisuja. Käyttää kieltä

tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa. (perustason kielenkäyttäjä)

 

·          Ymmärtää oleellisen selkeästä kielestä ja pystyy tuottamaan yksinkertaista

tekstiä. Pystyy kuvailemaan kokemuksiaan ja tapahtumia. (itsenäinen kielenkäyttäjä)

 

·          Ymmärtää vaativaa tekstiä ja käyttää kieltä sujuvasti. Hallitsee kielen melkein

täydellisesti. (taitava kielenkäyttäjä)

 

 

 

 

 

 

 

PALUU