|
|
|
|
|
2000-luku |
|
2004 Suomi saa uuden
kielilain. Lakia valmisteltiin vähä-äänisesti
julkisuudelta piilossa. Muun muassa Yleisradio, jonka omienkin säännösten
mukaan tulee tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista
kysymyksistä monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja, vaikenee
asiasta lähes kokonaan. Kielilain hallitukselta tullut esitys oli 146 liuskan
mittainen. Yksistään jo lain pituuden ja monimutkaisuuden vuoksi olisi
tiedotusvälineiden tehtävä ja velvollisuus ollut selventää laki lukijoilleen
eri näkökulmista ja eri asiantuntijoita käyttäen. Laista olisi pitänyt
välttämättä aikaansaada kansalaiskeskustelu, jolloin sen vaikutukset olisivat
selvinneet hyvissä ajoin kaikille, vrt. puheet Nato-keskustelusta. |
|
2008 |
|
Hannu Niemen väitöskirja
”Korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin
merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta”. |
|
2009 |
|
Ruotsi saa uuden kielilain. Ruotsi
valmistelee uutta kielilakia, jonka tarkoitus on säätää ruotsi ainoaksi
viralliseksi kieleksi. Siellähän ruotsi käytännössä (de facto) on aina ollut
ainoa virallinen kieli, mutta nyt ruotsin asema halutaan virallistaa lailla
(de jure). |
|
|
